Tiedote: Rakennusmestarien huoli: Taantuma karkottaa nuoret ja sääntely syrjäyttää konkarit

Tiedote: Rakennusmestarien huoli: Taantuma karkottaa nuoret ja sääntely syrjäyttää konkarit

Rakennusalan taantuma on pahinta sitten 1990-luvun laman. Suurin uhka on nyt se, että alalta poistuu nuoria. Samaan aikaan ontuva uusi sääntely eli rakentamislaki voi sysätä syrjään alan kovimmat osaajat, pelkää Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry.

Rakennusalan taantuma on pahinta sitten 1990-luvun laman. Uudisasuntorakentaminen on syväjäässä, ja aloitusten taso ennätysalhainen. Rakennusmestareista on ollut pitkään pulaa, mutta nyt moni on ensi kertaa lomautettuna. Tilanne on poikkeuksellinen: noususuhdanteessa kärsitään pahenevasta työvoimapulasta.

”Suurin uhka on nyt se, että alalta poistuu nuoria. Teemme hartiavoimin töitä, että saamme osaavaa työvoimaa raksalle, mutta pitkittynyt lama ei paranna alan vetovoimaa”, huolehtii Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n puheenjohtaja Jukka Lintunen.

Suuremmat ikäluokat eläköityvät, ja pienenevissä ikäluokissa teknisen alan läpäisy on heikkoa – vain kolmannes valmistuu ajallaan. Jatkossa lakikin edellyttää vastaavan työnjohtajan tai suunnittelijan tehtävään vähintään suoritettua loppututkintoa.

Uuden lain siirtymäsäännöksen tulkinta voi pysäyttää hankkeita

Tulevaa työvoimapulaa pohjustaa myös ontuva uusi sääntely: rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025 ja tuo mukanaan riskin, että 195 § siirtymäsäännös ei riittävän selvästi takaa aiemman teknikkokoulutuksen saaneiden, kovan tason ammattilaisten jatkamisen tehtävissään, vaikka he ovat rakennusvalvonnan kelpoisiksi katsomia. Yritykset tarvitsevat kipeästi alkaviin hankkeisiinsa näitä kokeneimpia osaajia, joista nuorimmat ovat vasta viisikymppisiä. Etenkin maakunnissa teknikot ovat pk-yritysten selkäranka. Yksittäisen toimijan näkökulmasta sääntelyn tulkinta pahimmillaan estää ammatin harjoittamisen.

Mestarikoulutuksen lakkautus loi kroonisen työnjohtajapulan

Kolmekymmentä vuotta sitten koulutuspolitiikassa tehtiin virhe, jonka jälkiä korjaillaan edelleen: rakennusmestarikoulutus lakkautettiin lähes kymmeneksi vuodeksi, kunnes tämä tuiki tärkeä käytännön johtamiskoulutus palautettiin uutena ammattikorkeakoulututkintona. Kuvaavaa on, että vuodesta 2007 on Tilastokeskuksen mukaan valmistunut vain noin 3600 rakennusmestaria, kun työikäisiä ”tekulaisia” eli aiemman opistotasoisen teknikon tutkinnon suorittaneita on vielä työmarkkinoilla tuplasti sen verran.

”Väestöennusteen mukaan ikäluokasta 16-18-vuotiaat haihtuu 30 000 seuraavan viiden vuoden aikana. Osaajista tulee olemaan kova taisto eri alojen kesken. Rakentaminen pysähtyy, jos emme nyt katkaise kurjistumisen kierrettä”, Vaasassa koolla oleva RKL:n liittohallitus toteaa.

Taustaa:

Teknikkotaustaisia rakennusmestareita on työnjohtajina lähes 900 Tilastokeskuksen mukaan. He ovat valmistuneet ammattiin ennen amk-uudistusta, ja osa heistä on edennyt vaativiin ja jopa poikkeuksellisen vaativan luokan tehtäviin. MRL:ssä siirtymäsäännös mahdollisti näiden töiden sujuvan jatkumisen, mikäli rakennusvalvonta oli katsonut henkilön kelpoisiksi näihin vaativampiin tehtäviin ennen vuotta 2014.