115-vuotias järjestö otti kerralla digiharppauksen ja piti poikkeusvuoden 2020 liittokokouksen verkossa ”satelliittimallilla”: Pasilan Toimitalossa koolla olivat puheenjohtajat ja sihteeristö, piirit taas kukin ennalta sovitussa etäpisteessä. Kokouksessa oli valtakirjoilla edustettuna 135 ääntä ja 41 yhdistystä.
Kokous teki myös historiallisen päätöksen pitkälti kolmatta vuotta valmistellusta aluehallintouudistuksesta. Uudet säännöt otetaan käyttöön vuonna 2022, ja vuoden 2021 liittokokous vahvistaa ensimmäisen kerran aluerajat. Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua alueiden muodostumisesta, paikkajaosta ja yhdistysten edustuksesta, ja pöytäkirjaan kirjattiin myös Vaasan toive pohjoiseen siirtymisestä.
Aluehallintouudistuksen viestinnästä tuli kriittisiä huomioita, ja RKL:n toimitusjohtaja lupasikin tehostaa viestintää etenkin nyt, kun siirtymävuoden aikana ryhdytään valmistelemaan malliohjeita alueiden henkilövalintoja hallituspaikoille. Liiton puheenjohtaja Ari Autio totesi tämän olevan heti ensimmäisenä uuden liittohallituksen asialistalla.
Uusilla säännöillä luodaan alueet
Liittokokouksen uudet säännöt tiivistävät hallitustyöskentelyä tehokkaaseen suuntaan, ja erillisiä valiokuntia ei uudessa mallissa enää tarvita: hallitus käsittelee kaikkia asioita. Toimikunnat jatkavat ja erillisiä projektiryhmiä voidaan nimetä päätösten valmistelua varten myös 2022 lukien.
Säännöillä Suomi jakautuu viiteen alueeseen: Pohjoinen, Länsi, Itä, Etelä ja Helsinki. Alueen jäsenmäärästä riippuen hallitukseen valitaan 1-3 jäsentä. Jos alueella on jäseniä alle 500, valitaan 1 edustaja, ja jos yli 1750, valitaan 3 edustajaa. Kaikille alueille nimetään kaksi edustajaa kolmivuotiskaudeksi nykyisen rotaation (kolmannes tai lähinnä kolmannes vaihtuu vuosittain) ja nykyisen jäsenmäärän mukaan.
Sääntöuudistuksessa hyväksyttiin uudet alueet ja hallituspaikkamäärien perusteet, mutta aluejako vahvistetaan vasta 2021. Yhteistyöyhdistyksiä ei uusissa säännöissä enää nimetä, eikä hallituksen kolmatta puheenjohtajaa valita. Liittokokous valitsee liittohallituksen puheenjohtajan, jonka toimikausi on kolme vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan toisen (2.) puheenjohtajan.
Kokouksessa julkistettiin myös Vuoden Rakennusmestarin ja Vuoden Nuoren Rakennusinsinöörin palkinnonsaajat, Petri Pennanen Helsingistä ja Heikki Kallio Haminasta. Lisäksi julkistettiin muut huomionosoitukset, kaksi Rakentajan kunniamerkkiä (Ari Angervuorelle Helsingistä ja Raimo Vessoselle Vaasasta) sekä ennätykselliset 16 kultaista ja 25 hopeista ansiomerkkiä. Saajat julkistetaan kokonaisuudessaan tulevassa Rakennustaidossa 4/2020.
Onnea kaikille palkituille!