Riihimäen Rakennusmestarit -ja insinöörit AMK ry:n toimintaa 2001 – 2010
Yhdistyksen hallinto
Riihimäen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry siirtyi yhden vuosikokouksen käytäntöön keväällä 2001 nimi- ja sääntömuutosten myötä. Yhdistyksen hallitukseen on kuulunut keskimäärin kuusi jäsentä ja se on kokoontunut noin kymmenen kertaa vuodessa. Erityistehtäviä hallituksessa ovat mm. pientalovastaavan ja urheilutoiminnan yhdyshenkilön tehtävät, joista jälkimmäisessä on toiminut pitkään Pentti Ojala. Hallituksen vaihtuvuus on ollut vähäistä etenkin vuosikymmenen alkupuoliskolla. Ensimmäinen naispuolinen jäsen hallitukseen saatiin vuonna 2005.
Yhdistyksen historian pitkäaikaisimpana puheenjohtajana on toiminut vuoden 2007 loppuun saakka Kalervo Hatakka, joka luotsasi yhdistystä yhtäjaksoisti 12 vuotta. Vuosikokous pidettiin 17.10.2007 ja se valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Matti Leppäniemen ja uutena jäsenenä hallitukseen Riina Koskisen, josta tuli yhdistyksen historian ensimmäinen naispuolinen sihteeri. Yhdeksän vuotta varapuheenjohtajana toiminut Jalo Koskela oli luovuttanut tehtävän jo vuotta aiemmin Ari Mikkolalle, jolta se siirtyi Hannu Mattilalle vuoden 2010 alussa. Lasse Viilomaa on toiminut yhdistyksen rahastonhoitajana yhtäjaksoisesti 17 vuotta.
Yhdistyksen kokoukset
Jäsenistölle tarkoitetun toiminnan rungon muodostavat kuukausikokoukset, joita on järjestetty keskimäärin kuusi kertaa vuodessa, neljä keväällä ja kaksi syyskaudella. Kuukausikokouksissa samoin kuin syksyn vuosikokouksissa on ollut ennalta sovittu ammatillinen teema, josta vieraileva luennoitsija on käynyt puhumassa. Toisinaan kokouksia on pidetty myös lähiseudun yrityksissä, jolloin osäntäväki on esitellyt omaa toimintaansa. Ammatilliset teemat ovat liittyneet lähinnä erilaisiin rakennusmateriaaleihin ja -menetelmiin sekä rakenteisiin ja niiden toteutustapoihin.
Kuukausikokouksiin on osallistunut keskimäärin 10-15 henkilöä. Vierailijoina on ollut myös RKL:n väkeä etenkin silloin, kun liiton johdossa on tapahtunut henkilövaihdoksia tai rakentamista koskeviin säädöksiin on tullut merkittäviä muutoksia. Keväällä 2007 kuultiin RKL:n järjestöpäällikön Jari Raukon selostus rakentamisen valvontaa koskevista muutoksista rakentamismääräyskokoelmassa A1.
Yhdistyksellä on ollut kaksi edustajaa RKL:n liittokokouksessa ja Hämeen piirin vuosikokouksessa. Piirikokouksia on pidetty Riihimäellä vuosina 2002 ja 2008. Kokouspaikkoina olivat Suomen Metsästysmuseo ja jälkimmäisellä kerralla Riihimäen ammattioppilaitos.
Yhdistyksen jäsenistö
Riihimäen Rakennusmestareiden ja -insinöörien yhdistyksen jäsenmäärä on pysytellyt 80:n vaiheilla koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2010 syksyllä varsinaisia jäseniä oli 78, jotka lähes poikkeuksetta maksoivat myös RKL:n vuosimaksua. Lisäksi yhdistyksellä oli kuusi opiskelijajäsentä sekä neljä toimintaa tukevaa kannattajajäsentä.
Yhdistyksen jäsenistä 68 on suorittanut opistoasteisen rakennusteknikon tutkinnon teknillisessä oppilaitoksessa. Opistoinsinöörejä on noin puolenkymmentä ja saman verran insinööri AMK -tutkinnon suorittaneita. Rakennusmestari AMK -tutkintoa ei toistaiseksi ole yhdelläkään jäsenellä.
Koulutustausta heijastuu luonnollisesti myös ikärakenteeseen. Jäsenistön keski-ikä on melko korkea ja noussut tasaisesti vielä vuosikymmenen alkupuolella, mutta on kääntynyt sittemmin loivaan laskuun. Syksyllä 2010 Riihimäen yhdistyksen jäsenten keski-ikä oli noin 58 vuotta. Kolmannes varsinaisista jäsenistä on eläkkeellä.
Yhdistyksen talous
Riihimäen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n talous on vankalla pohjalla. Yhdistyksen menoista noin puolet katetaan varainhankintatuloilla, joten liiketoimintaosaamisessa ei ole moitteen sijaa. Esimerkiksi kuukausikokousten tarjoilun kustantavat alan yritykset. Budjetin suurimmasta menoerästä eli virkistystoiminnasta katetaan niin ikään noin puolet virkistystoiminnan tuotoilla.
Yhdistyksen varallisuuden perustan muodostaa Hämeenaukion kerhohuoneiston myynnistä 1983 saatu merkittävä myyntituotto, joka on pääosin sijoitettuna erilaisiin sijoitusrahastoihin. Koko 2000-luvun ajan jatkuneesta ennätyksellisen alhaisesta korkotasosta huolimatta sijoitusten tuotto on ollut positiivinen. Notkahdus tuli vasta vuonna 2008 kansainvälisen rahoituskriisin seurauksena.
Noin kymmenesosan talousarviotuloista muodostavat jäsenmaksut. Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2010 oli 15 euroa henkilöjäseniltä ja 50 euroa kannattajajäseninä olevilta yrityksiltä. Henkilöjäsenmaksua on korotettu hyvin maltillisesti, koko euroaikana ainoastaan seitsemisen prosenttia. Kannattajajäsenmaksuun on tullut korotusta vajaa viidennes.
Merkkipäivät, muistamiset ja huomionosoitukset
Yhsitys on muistanut merkkipäiväänsä viettäviä jäseniään joko yhdistyksen viirillä ja kukkasilla tai onnittelukortilla, mikäli henkilö on halunnut ohittaa merkkipäivän hiljaisuudessa. Onnittelut on toimitettu tasavuosiaan eli 50-, 60-, 70- ja 85-vuotispäiväänsä viettäville jäsenille. Edesmenneiden jäsenten muistoa on kunnioitettu suruadressilla ja viettämällä hiljainen hetki kuukausikokouksen yhteydessä.
Yhdistys on jakanut myös RKL:n myöntämiä huomionosoituksia vuosina 2001-2010 seuraavasti:
-
Ansiomerkki:
Einari Saarinen 2002
Lasse Viilomaa 2003
Kalervo Hatakka 2004 - Kultainen ansiomerkki:
Jalo Koskela 2005
Matti Leppäniemi 2006 - Hopeinen ansiomerkki:
Teijo Niemelä 2005
Matti Okkonen 2005 - Mitali:
Jouko Rantanen 2002 - RKL:n 25-vuotismerkki:
Uoti Kaasalainen 2001
Hannele Salonen 2002
Markku Tarkkonen 2002
Kalervo Hatakka 2003
Raine Selin 2003
Eino Pöllänen 2004
Vesa Salo 2006
Jalo Koskela 2007
Voitto Manninen 2007
Hannu Mattila 2008
Teijo Niemelä 2009
Juhani Matilainen 2010
Jouko Rantanen 2010 - RKL:n 50-vuotismerkki:
Maija Aaltonen 2003
Pentti Huovari 2004
Unto Jantunen 2007
Raine Lampo 2010
Ammatinkehittämistoimintaa
Rakennusmestareiden ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen ovat aina olleet keskeisellä sijalla yhdistyksen toiminnassa. Jäsenille on järjestetty koulutusta, kursseja, luentoja ja esitelmiä sekä tutustumismatkoja merkittäville rakennustyömaille, tuotantolaitoksiin ja messutapahtumiin. Ammatillista osaamista palvelevat myös yhdistyksen kuukausikokoukset erilaisine aiheineen.
Yhdistyksen järjestämät koulutustilaisuudet 2001-2010:
- Pientalotyömaan vastaavan työnjohtajan kurssi 27.3. sekä 30.3. ja 1.4.2004 Hämeenlinnassa.
- Rakentamisen ja rakennuksen käytönaikainen paloturvallisuuskoulutus 18.10.2007 Riihimäellä.
- Pientalorakentajien ilta 9.10.2008 Riihimäellä.
- Rakennusfysiikkaa käsittelevä koulutus 8.10.2009 Riihimäellä.
Tutustumiskäynnit työmailla ja tuotantolaitoksilla 2001-2010:
- Kauppakeskus Itäkeskuksen kolmannen vaiheen työmaa 7.4.2001
- Parma-Beonilan Forssan tuotantolaitos 15.2.2002
- Suomen suurin talonrakennustyömaa Kamppi 14.4.2004
- Riihimäen Pohjoisen koulun peruskorjaus- ja laajennustyömaa sekä Istuinkiven liikuntahalli 21.3.2006
- Muovix Oy:n tuotantolaitos 8.11.2006
- Riihimäen Atomikorttelin liikekeskuksen työmaa 9.5.2007
- Vantaan viihde- ja vapaa-ajankeskus Flamingon työmaa 10.5.2008
- Helsingin Salmisaaren liikuntakeskuksen työmaa 13.2.2010
Matkat messutapahtumiin 2001-2010:
- Kotkan asuntomessut Hirssaareen 2002
- Heinolan asuntomessut Tähtiniemeen 2004
Virkistystoimintaa
Rakennusmestareiden ja -insinöörien yhdistyksen toiminta ei ole suinkaan ollut pelkkää ammatillisten asioiden pohdintaa ja kokouksissa istumista. Mestarit ovat aina osanneet antaa arvoa myös yhteisille harrastuksille, joista etenkin liikunta, ulkoilu ja erilaiset kulttuuririennot ovat olleet keskeisiä. Tällä tavoin myös mestareiden puolisoita ja muita perheenjäseniä on saatu mukaan, mikä on ollut omiaan lisäämään sekä perheiden että ammattiväen yhteenkuuluvuutta.
Virkistystapahtumia on pyritty sijoittamaan eri vuodenajoille, joten kevättalven lumilla jäseniä on kutsuttu talviurheilun pariin. Yhdistyksen talviliikuntatapahtuma ja pilkkikilpailu yhdistettiin 2002 ja yhteistapahtumaa järjestettiin aina vuoteen 2006 saakka mm. Kiskon majalla, Hirvijärven Kotaniemessä, lopen Riihisalossa sekä Riutan rinteillä. Leikkimieliset kilpailut ja yhdessäolo ovat houkutelleet paikalle yleensä 10-20 henkilöä. Kilpailulajeina ovat vaihdelleet paikasta ja ajankohdasta riippuen mm. tikan- ja saappaanheitto sekä kalastus pilkillä tai ongella.
Kiinnostus kalastukseen hiipui heikon saaliin ja leutojen talvien vuoksi, joten keväällä 2007 liikuntatapahtuma siirrettiin sisätiloihin Riihimäen uimalaan. Muutos osoittautui onnistuneeksi, sillä keilailu, uinti ja saunominen yhdistettynä kevyeen lounaaseen houkuttelivat paikalle peräti 29 osallistujaa. Seuraavina vuosina liikuntapäivää on vietetty joko keilailun tai uinnin merkeissä. Keväällä 2010 keilahallista varattiin kokeeksi oma viikkovuoro, joka innosti lajin pariin 3-5 henkilöä myös seuraavana syksynä.
Ulkoliikuntaa on kuitenkin harrastettu yksilösuorituksina niin kesällä kuin talvella. Kesän 2005 Mestaripyöräilyyn osallistui 13 yhdistyksen jäsentä ja yhdistys sijoittui kokonaistuloksellaan hienosti neljänneksi. Yhdistyksen hiihtomestariksi talvikautena 2005-2006 tuli Matti Rantala, jolle kertyi kaikkiaan 743 latukilometriä. Seuraavana talvena mestarin tittelin otti nimiinsä Erkki Malinen hiihtämällä talven aikana 995 kilometriä.
Teatteria ja musiikkinautintoja
Eri virkistystapahtumista eniten on ollut tarjolla teatteriretkiä, joita on tehty vuosikymmenen ajan aikana peräti 14 kertaa. Teatteri-iltaa on vietetty useimmiten Riihimäellä, jossa mestarit ovat käyneet katsomassa lähes jokaisen näytäntökauden päänäytelmät. Tuoreimpana tapauksena Riihimäen Teatterissa nähtiin keväällä 2010 kaupungin 50-vuotisjuhlavuoden näytelmä Reko Lundánin ”Aina joku eksyy”.
Teatteriretkiä on tehty myös Tampereelle ja Helsinkiin ja niihin on yhdistetty usein muuta ohjelmaa. Lokakuussa 2001 vietettiin viini- ja teatteripäivää tutustumalla Rönnvikin viinitilaan Pälkäneellä ja katsomalla sen jälkeen Tennessee Williamsin ”Lasinen eläintarha” Tampereen Teatterissa. Komediateatteri Arenassa Helsingissä on käyty useamman kerran. Yhteisiä matkoja on tehty vuosien varrella myös showravintola Maestron ja Hatrwall Areenan esityksiin.
Retkiä ja pikkujouluja
Yhdistys on järjestänyt keväisin myös virkistysretkiä eri puolille eteläistä Suomea. Toukokuun puolivälissä 2005 retki suuntautui Lopelle, Punelian rannalle, jossa nautittiin Marskin perinneateria marsalka Mannerheimin metsästysmajalla. Seuraavana keväänä yhdistyksen kevätretken kohteena oli Lohjalla sijaitseva Tytyrin kaivos sekä Ateljee Hiidenlinna Somerolla.
Toukokuussa 2009 tehtiin kevätretki ja tutustumismatka Muurlaan, Fiskarsin ruukkiin, Billnäsin rakennusapteekkiin ja Raseporin linnanraunioille. Toukokuun lopulla 2010 kevätretki tehtiin päiväristeilynä Tallinnaan.
yhdistyksen pikkujouluristeilyt ovat koonneet aina kiitettävästi osallistujia. Risteilyjä on tehty Tukholmaan ja Tallinnaan kaikkiaan neljä kertaa vuosikymmenen alussa ja puolivälissä. Muita pikkujoulukohteita ovat olleet kongressi- ja kylpylähotelli Caribia Turussa, Majvik kirkkonummella sekä Haikon kartano Porvoossa. Viime vuosina pikkujoulua on vietetty myös teatteri- ja estraditaiteen parissa.
Lähde Työmaa osaavissa käsissä, Riihimäen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry 70 vuotta, toimitus ja suunnittelu Mikko Junes.