Historiikki

Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 21.10.1933 Backman & Tyrylän kahvilan kokoushuoneessa. Koolle kutsujana toimi Hilpi Kummila. Hämeenlinnan rakennusmestari-yhdistyksen perustajajäseniksi on katsottu seuraavat henkilöt: Hilpi Kummila, Anselm Ruissalo, Antton Tuominen, Hannu Lindberg, Olavi Lindberg (Laarne), U K Laitinen, Toivo Tyrylahti, Vihtori Lonka, Jussi Mattila, A E Tapola, H J Eklund, Väinö Suvanto ja A V Laitinen.

Aluksi toimittiin Rakennusmestarien Keskusliiton Hämeenlinnan osaston nimellä, joka muutettiin Hämeenlinnan Rakennusmestariyhdistys r.y:ksi helmikuussa 1939 ja edelleen nykyiseen muotoonsa Hämeenlinnan Rakennusmestarit ja –insinöörit AMK r.y. vuonna 2002 sääntömuutoksen myötä.

Toimintamme alkuaikoina yhdistys oli palkkaneuvotteluissa työnantajapuolen edustajana työntekijäjärjestöjä vastaan. Tämä tehtävä siirtyi v. 1964 Rakennusteollisuusliitolle.

Jäsenten erilaisista intresseistä johtuen liiton alaisuuteen oli myös perustettu lukuisia toimiala- ja työmarkkinayhdistyksiä, sittemmin liitoiksi muutettuja. Tämä tapahtui vuosien 1945-47 aikana.

Yhdistyksemme kokoustoiminta on ollut suhteellisen tasaista, vaihdellen 6-12 kertaa vuodessa , sotavuosien aikana harvemmin. Toimintamme alkuaikoina jäsenmäärä pysytteli 22-30 paikkeilla, mutta kasvoi sotavuosien jälkeen nopeasti ollen 1950 jo 67 jäsentä. Vuoden 2007 alussa yhdistyksen jäsenmäärä oli n. 220, joista keskusliittoon kuuluvia 147.

Yhdistyksemme alaisuuteen perustettiin 1946 Rakentajain Kerho, kunnes se toiminnan vähyyden vuoksi lakkautettiin 1959. Yhdistyksen alaosastona on toiminut v. 1946 perustettu Naiskerho, joka on viettänyt hiljaiseloa vuodesta 1988 alkaen. Lisäksi alaosastona on toiminut vuodesta 1977 yhdistyksen oppilaskerho, jonka jäseninä olivat Hämeenlinnan teknillisen oppilaitoksen rakennusmestarioppilaat, nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulun rakennusmestari ja -insinööri AMK oppilaat. Hämeenlinnan Seniorimestarit aloittivat toimintansa 2012.

Yhdistys hankki itselleen vuonna 1974 As Oy Kaivokatu 20:stä kerhohuoneiston, joka on ollut pääasiassa yhdistyksen omassa käytössä.

Yhdistyksemme toimintamuodoista kokoustoiminnan lisäksi muodostavat keskeisen osan erilaiset koulutustilaisuudet, kevätretket sekä tutustumiskäynnit, talviset koko perheen ulkoilu- ja virkistyspäivä, syksyiset teatteri-illat ja vuoden päätteeksi pikkujoulut. Kuukausikokousten yhteyteen on tapana järjestää esitelmiä ja rakennusalan tuotteiden esittelytilaisuuksia.

Yhdistyksen jäsenten tietojen ylläpitämiseksi ja kartuttamiseksi tarkoitettua kurssi- ja luentotarjontaa on ollut koko toiminnan ajan. Retkeily- ja tutustumiskäyntejä on suunnattu lähinnä eri teollisuuslaitoksiin ja huomattaville rakennustyömaille.

Keskusliiton järjestämistä kokouksista on yhdistyksemme saanut hoidettavakseen vuosien -39, -50, -64 ja -83 kesäliittokokoukset sekä vuoden -73 syysliittokokouksen ja vuoden 2003 liittokokouksen. Vuonna 1993 kesäpäivät ja –kisat vietettiin Hämeenlinnassa.

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet:
Hilpi Kummila 1933-40, Kaarlo Kasurinen 1941-45, Vihtori Lonka 1946-47, Eino Heino 1948-52, Toivo Koljonen 1953-56, Eino Heino 1957-60, Eino Henttonen 1961-62, Veikko Niemelä 1963-73, Eino Korpela 1974-76, Heikki Saarinen 1977-84, Pentti Vihtilä 1985-88 ja Jukka Heinonen 1989-94, Jarmo Niinimäki 1995-2001, Marja Värri 2002-2006,  Joni Kurka 2007-2011, Matti Tuomilehto 2012, Jarkko Hyvärinen 2013-2018 ja Jari Komsi 2019…

Vastaavasti sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet:
Uuno Laitinen 1933-34, Anton Tuominen 1935-36, Vihtori Lonka 1937-39, Sulo Lonka 1940, Vihtori Lonka 1941-43, Akseli Joki 1944-48, Viljo Palminen 1949-53, Uljas Koivula 1954-55, Herkko Latva 1956, Veikko Niemelä 1957, Reino Salminen 1958-62, Antti Niskanen 1963-65, Kalervo Jaanola 1966-69, Risto Honkakumpu 1970-71, Eino Korpela 1972-73, Pentti Seppälä 1974-76, Pentti Vihtilä 1977-81, Asko Linko 1982, Lassi Marttila 1983-84, Matti Lehtinen 1985-89, Jari Komsi 1990, Jouni Leivo 1991-2003, Marja Aaltonen 2004-2018 ja Elsi Gröhn 2019…

Yhdistys on toiminnallaan osoittanut tarpeellisuutensa jäsenkuntaa yhdistävänä siteenä. Tästä on osoituksena vilkas ja monipuolinen toiminta, jonka tarkoituksena on kehittää jäsenten ammatillista osaamista ja tuoda vaihtelua arkiseen aherrukseen.